Krooninen väsymysoireyhtymä – Syyt, oireet ja hoito (2022)

Krooninen väsymysoireyhtymä, eli ME/CFS on elämänlaatua rajoittava pitkäaikainen sairaus. Väsymysoireyhtymä oireilee syvänä uupumuksen tunteena.

Tässä artikkelissa käsittelemme väsymysoireyhtymää sekä kroonista väsymysoireyhtymää yhtenäisenä sairautena. 

Tämän artikkelin luettuasi sinulla on laaja perusymmärrys sairaudesta, sen oireista, syistä sekä hoidosta. 

Väsymysoireyhtymä voi heikentää elämänlaatua merkittävästi.

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Krooninen väsymysoireyhtymä on yli puoli vuotta kestänyt uupumus ja väsymys. Normaalista uupumisesta ja väsymyksestä sairaus eroaa sen oireiden pysyvyydellä, sillä oireet eivät helpota edes riittävällä levolla.

Tyypillisesti krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuu 30-40 vuoden iässä, mutta myös tätä nuoremmat tai vanhemmat voivat sairastua.

Osa lääkäreistä suhtautuu skeptisesti sairauden olemassaoloon, sillä sairauden oireet ovat usein epämääräisiä, eikä sairautta tai sen alkuperää voi välttämättä täysin diagnosoida.

Sairauden syistä on esitetty monenlaisia teorioita, mutta sen todellista syntymekanismia ei vieläkään tunneta.

Suomessa on yli 10 000 väsymysoireyhtymästä kärsivää ihmistä. Tyypillisesti sairautta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. 

Sairauteen on kehitetty monenlaisia lääkkeellisiä sekä luontaisia hoitoja, mutta vielä epäselvää, minkälainen hoito on kaikkein tehokkainta.


Kroonisen väsymysoireyhtymän syyt

Tarkkaa syytä väsymysoireyhtymän ilmentymiselle ei tällä hetkellä tiedetä, mutta tutkimusten mukaan taustalla voi olla useita erilaisia sairaudelle altistavia tekijöitä.

Infektiot

Krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneet usein kertovat ensioireiden muistuttavan flunssan ensioireita. Osa tutkijoista ovat esittäneet erilaiset virusinfektiot yhdeksi sairauden laukaisijaksi. 

Esitettyjä viruksia ovat mononukleoosin aiheuttava Epstein-Barrin virus, herpes-ryhmän viruksia sekä maksatulehdusviruksia. Bakteerien osalta laukaisijoita voi olla borrelia tai mykoplasma. Jotkut epäilevät myös COVID-19-infektion aiheuttavan väsymysoireyhtymää.

Stressi ja muutokset vastustuskyvyssä

Yksi väsymysoireyhtymän aiheuttajista epäillään olevan äkilliset muutokset ihmisen vastustuskykyjärjestelmässä ja siinä, miten se reagoi infektioihin tai stressiin. 

Yksi esitetty teoria on, että stressin laukaisema tila aktivoi omanlaisen elimistön puolustusreaktion, joka ilmenee autoimmuunisairauden tavoin. 

Väsymysoireyhtymän oireet

Väsymysoireyhtymän oireita kuvataan niiden äkillisenä ilmaantumisena. Oireet alkavat usein normaalin flunssan tai kuumeen tapaisina oireina. Näiden oireiden lisäksi olotilaa vallitsee valtava väsymyksen ja uupumuksen tunne, joka vaikuttaa arkiseen elämään merkittävällä tavalla. Toisinaan kaiken väsymyksen keskellä voi ilmentyä myös unettomuutta.

Väsymysoireyhtymän oireisiin ei auta normaali lepo tai suurikaan määrä unta. Useimmiten lepääminen, unen laatu ja unen saanti on laadultaan heikentynyttä.

Nämä oireet usein aiheuttavat negatiivisen kierteen myös psykologisesti, joka ruokkii taas stressiä ja väsymystä.

Oireyhtymä ilmenee tyypillisesti myös keskittymiskyvyn sekä lähimuistin heikkenemisenä. Oireet haittaavat tyypillisesti opiskelua ja työn tekemistä niin merkittävällä tavalla, ettei edes välttämättömiä tehtäviä saa tehdyksi.

Oireista kärsivä usein elää niin kutsutussa aivosumussa, jossa päivät kuluvat turruttavassa väsymyksen tunteessa.

Väsymysoireyhtymän hoito

Väsymysoireyhtymän diagnosointi ja hoidon saaminen voi toisinaan olla haastavaa, sillä moni muukin sairaus voi oireilla samankaltaisilla tavoilla. Toisinaan oireet voivat johtua vain vähäisestä unen määrästä, tavallista suuremmasta unen tarpeesta tai unen laadun heikkenemisestä. Usein unen laatuun panostaminenkaan ei tuo toivottuja tuloksia.


Väsymysoireyhtymän oireiden kanssa kamppailevan kannattaakin varata aika suoraan erikoislääkärille, joka on erikoistunut esimerkiksi neurologiaan tai sisätauteihin.

Ensisijaisen tärkeää on myös tutkivan lääkärin aiempi kokemus sekä tuntemus väsymysoireyhtymästä ja sen hoidosta.

Tyypillisesti sairauden diagnoosi auttaa jo itsessään potilaan kokemaa psyykkistä kuormitusta.